Helsinkiläinen juristi jätti uransa ja muutti intialaiseen luostariin

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8302941

Mikä saa helsinkiläisen juristin vaihtamaan vaativan ja arvostetun työn kattiloiden pesuun? Entä miksi olympiatason kilpauimari Matti Rajakylä pitää kotinaan askeettista yksiötä intialaisessa luostarissa?

Miksi akateemisesti koulutettu uraihminen vaihtaa länsimaiset mukavuudet ja kansainvälisen lobbariverkoston kabinetit askeettiseen elämään, kotinsa vaatimattomaan luostariyksiöön ja modernin kaupunkiympäristön Etelä-Intian viidakkoyhteisöön?

Salo pisti jakkupuvut varastoon ja alkoi pukeutua luostarikoodin mukaiseen valkeaan asuun. Entiset aamuruuhkat lentoasemilla korvasi kello 5 alkava ja tunnin kestävä pyhien mantrojen lausuminen.

Yhteisössä asukkaat vastaavat kaikista töistä. Juristikin voi pestä kattiloita, siivota tai pilkkoa vihanneksia keittiössä.

Iltaisin Salo laulaa hengellisiä lauluja ja kuuntelee opetuksia luostarin jättimäisessä hallissa, jossa ei ole kuin katto ja lattia. Seuranaan hänellä on villejä lintuja ja viidakon ääniä.

– Teen edelleen jonkin verran juristin töitä etänä. Loppuelämän kotini on kuitenkin Intiassa. Maallisissa töissäkin pyrin pitämään mielessä henkisen näkökulman, kuten sen, miten työlläni voi tukea muita ihmisiä.

Salon lisäksi Amritapurin luostarissa asuu kymmeniä muitakin suomalaisia. Yksi heistä on Mäkelänrinteen lukion kasvatti Matti Rajakylä, 40. Hänet muistetaan entisenä olympiauimarina ja EM-mitalistina. Menestyksestä huolimatta jatkuva kilpaileminen alkoi tuntua Rajakylästä ahdistavalta, ja nuoruudessa koettu urheilemisen ilo oli kadonnut.

Miehellä on kuitenkin yksiselitteinen eläkesuunnitelma: entiselle huippu-urheilijalle sopii erinomaisesti ashramin kurinalainen päivärytmi.

– Huomasin, että rentoutuksen puute oli syy, miksi kollegani ja itse voin huonosti. Meditaatio teki minusta luovemman, onnellisemman ja paremman työkaverin. Se olisi hyödyllistä kaikille työpaineista kärsiville nykyihmisille, ja myös opiskelijoille.

Sekä Salo että Rajakylä jakavat samankaltaisen näkemyksen. Länsimaiset arvot, kuten kunnianhimo ja kilpailuhenkisyys, voivat hajottaa perheitä ja heikentää hyvinvointia työyhteisöissä. Amritapurissa tärkeintä on myötätunto sekä toisia ihmisiä että luomakuntaa kohtaan.