KÖNNIN SUKU JA KÖNNIN MESTARIT
Olen kirjoittanut tähän blogiin suomen historiasta jonkin verran ja lähinnä nationalistien toiminnasta ja siitä kuinka suomesta on häädetty toisinajattelijoita jne. On kuitenkin myös Suomen historiassa ihan järkeviäkin ja fiksuja tapahtumia. Kuulun nimittäin Könnin sukuun isoäidin suvun puolelta. On myös tutkittu kapina johtaja Jaakko Ilkan yhteyksiä Könnin sukuun ja Jaakko Ilkka on esi-isäni. Olen kuitenkin paljasjalkainen stadilainen vaikka sukujuuret on Pohjanmaalla. Stadilaiseen paljasjalkaisuuteen vaaditaan, että kolme sukupolvea on asunut ja syntynyt Helsingissä ja näin on käynyt kohdallani.
Könnin suvun sivut löytyy:
Könnit olivat tunnettuja kulta- ja kelloseppiä. Könnien tunnetut piirteet kuten taitavuus, mielikuvituksen rikkaus, käden taidot, ajatuksen selkeys, ovat synnyttäneet erinäisen määrän tarinoita kansan keskuuteen. Tarinat kuvaavat huikeita suorituksia, kekseliäisyyttä, mystiikkaa, huumoria.
Könnien kellomestarisuvusta löytyy monenlaista osaamista. Taitavat sepät valmistivat erikokoisten kellojen lisäksi ajokaluja aina ruumisvaunuihin saakka. Könneiltä onnistui myös kirurgisten kojeiden ja upeiden kattokruunujen valmistus.
Könnien valmistamia kelloja löytyy niin Helsingin Tuomiokirkosta (1841), Tampereen vanhasta kirkosta (1835) kuin Ilmajoen kirkon lehteriltä (1817). Viipurin vanhan kirkon kello asennettiin paikalleen 1848. Pari vuotta sitten se kunnostettiin huolella Pietarin Eremitaasin kellolaboratoriossa.
Myös Valtioneuvoston kello on Könnin tekemä:
Könnin kellot olivat Suomen ensimmäinen brändi ennen kuin tuota ilmaisua edes tunnettiin. Kansan keskuudessa levisi toinen toistaan ihmeellisempää tarinaa. Englannissa järjestettiin kerran kilpailu siitä, kuka pystyy valmistamaan ohuimman silmäneulan. Könnin mestarin takoma neula näytti hieman paksummalta kuin ruotsalaisen sepän. Tuomariston hämmästykseksi Könni kiersi neulansa auki, jolloin sen sisältä putkahti kaksitoista ohuen ohutta neulaa. Kilpailu oli ratkennut!
Kerrottiin myös ihmeellisestä Könnin valmistamasta vipulaitteesta, jolla Ilmajoen kirkko olisi nostettu peräti puolentoista metrin korkeuteen ja sille laitettu uusi kivijalka. Tämä olisi tapahtunut 1830-luvulla.
Könnit kehittivät myös seitsenviisarisen kellon, joka ilmoitti paitsi tarkan ajan, myös kuun vaiheet.
– Että justiin tällä tavalla ratkaistua kalenterikelloa ei löydy muualta, että siinä sitten on osoitettu sitä käden kätevyyttä, ajatuksen selkeyttä ja mielikuvituksen korkeaa lentoa.
Koskenkorvalla vaalitaan nyt Könnien perintöä myös viinamuseon voimin.
– Könnit oli todella taitavia metallinkäsittelijöitä ja tekivät hyvät viinapannut, joilla oli hyvä tehdä korkealaatuista viinaa, sanoo Jaakko Koskenkorva, kahdeksannen polven Könni.
Viinankeitto oli tuohon aikaan sallittua – ja järkevää. Se oli ennen kaikkea mahtava tapa säilöä viljaa. Vilja homehtuu laarissa, mutta kun sen tislaa viinaksi se säilyy ja sillä on helppo käydä kauppaa.
Könnien tarina päättyi vuonna 1865, kun kellontekijöille ei löytynyt enää jatkajia. Sadan vuoden tarinaa halutaan nyt vaalia seuraaville polville.
Kahdeksannen polven Könni löytää paljon tärkeitä teemoja suvun tarinasta.
– Kekseliäisyys ja sitkeä yrittäminen ja se että sukupolvien yli tehdään, mennään kohti parempaa, tullaan paremmiksi niin kyllä se puhuttelee kovasti.
*
Nyt on myös todettu, että Könnin suku on suomen puhtain sukulinja.
https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-7933.html
Se on nyt todistettu, että eteläpohjalainen Könnin suku on puhtain mahdollinen haara Suomessa. Kaksi suomalaista geenitutkijaa (Kalevi Wiik ja Lauri KOskinen) on päätynyt kyseiseen lopputulokseen. Asiasta on pidetty esitelmä Seinäjoella Könnin sukukokouksessa.
Olen jälleen heikohkon käsityskykyni takia ymmällä. Miten tuo puhtaus mitataan? Yksi perustelu on tekstissä kyllä mainittu: "Poikkeuksellinen sukupuu tarkoittaa, että kaikki sen jäesnet 1750-luvulta lähtien ovat syntyneet Suomessa. Sukuun ei ole myöskään tänä aikana sekoittunut muita kansoja." Mutta selvennyksenä on sitten tekstissä myöhemmin maininta, että suvulla ei ole isälinjanssa kosketusta ulkomaisiin kansoihin. Tämä puhtaus perustuu siis isälinjalta päättelyyn, joka pitäneen paikkansa.
Asia on todettu DNA testauskilla:
https://www.konninsuku.fi/wp-content/uploads/2018/11/Seinajoki_2009_DNA-Konnit.pdf
Könnin oltermannien DNA-tutkimuksen esittely 12.9.2009 Seinäjoen sukukokouksessa (Lauri Koskinen)
(Joku nationalisti olisi varmaan tällaisesta tiedosta ylpeä, mutta minä en asiasta välitä ja suhtaudun muihin kansoihin ystävällisyydellä.)
*
Nyt on julkaistu kirja Jonsei piru niin Könni. Sanonta juontaa juurensa tarinasta jossa Mestarillisen könniläisen taidonnäytteen nähtyään yhden sepän tiedetään lausuneen: ”Jonsei tuo ollut Könni, niin se oli itte piru”!
Lentävänä lauseena tunnetaan myös: Jonset soo piru, niin soot Könni! joka kuvastaa Könneihin liittyvää mystiikkaa.
https://trahteeri.fi/tuote/jonsei-piru-niin-konni/
666-sivuinen perinpohjainen, kattavasti kuvitettu ja ennen kaikkia komia teos Könnin kellomestareiden kiehtovasta elämästä!
Juhlakirja ”Jonsei Piru niin Könni” avartaa tietojamme Könnin kellomestareiden myyttisen suvun tarinasta. Kirja esittelee menneisyyden elämää Könnin tilalla, ja liittää sen elämänläheisesti yleiseen historiaan. Elinaikanaan ja edelleen originellit könniläiset kellontekijät saivat osakseen julkista arvostusta. Teokseen on koottu ennen julkaisematonta tietoa Könneistä ja kulttuurihistoriasta.
Kirjoituksia Könneistä löytyy kahdensadan vuoden ajalta runsaasti. Könni-brändi elää historiassa ja kulttuurituotteissa, kuten kaappi- ja tornikelloissa, koneissa ja kojeissa, kieseissä, lukoissa ja hienomekaanisissa laitteissa sekä kansantarinoissa, musiikissa, kaunokirjallisuudessa, elokuvissa, kuunnelmissa, lastenkirjoissa. Könnien tarina muistuttaa kekseliäisyydestä. Erilaisia tarinoita könniläisestä kekseliäisyydestä ja taidosta liikkui kansan keskuudessa eri puolilla Suomea ja naapurimaissakin. Tähän viittaa kirjan nimeksi valittu lausahdus ”Jonsei Piru niin Könni”.
Muu Könnien kirjallisuus
https://www.konninsuku.fi/aineistoaitta/kirjallisuus/
Könnin suvun Mestari-Könni Martti Koskenkorva on saanut valmiiksi kolmiosaisen kirjasarjan, joka alkaa Könneistä kertovalla ensimmäisellä osalla Salattu Perintö ja jatkuu samojen henkilöiden seikkailuna ensin toisessa osassa Valmistettu Koskenkorvalla ja sitten kolmannen osan Takaaja-kirjan pankkikriisien pyörteissä
Jo kirjoitettujen kirjojen lisäksi kirjailija kertoo blogeissaan neljännen kirjan syntyvaiheista ja taustatutkimuksista. Kirja palaa voimakkaasti Könni -aiheeseen ja ensimmäisen osan löydös Könnien salainen resepti raudan karkaisuun olikin vain jäävuorenhuippu. Kirjassa todistetaan mm, että Könnien taidot ja keksinnöt olisivat voineet pelastaa myös Titanicin!!??
Kirjat, joissa Könnit ovat esillä
Könnin sukuun liittyviä tarinoita ja henkilöitä on esillä useissa kirjoissa ja kertomuksissa. Esimerkiksi Aleksis Kivi kirjoitti teoksessaan Seitsemän veljestä Könnin kuokkamiehestä.
Akseli Gallen-Kallela teki kuokkamiehen hahmon v. 1908 Seitsemän veljeksen kuvitukseen. Aleksis Kiven tekstissä
*
Könnit tunnetaan myös viinanpoltosta:
Ei vain kellonrakentajia – Könnien uusi sukukirja esittelee kelloistaan tunnetun suvun maanviljelystä ja viinanpolttoa
Könnien parempaa viinaa sanottiin dissuksi. Siitäkö tulee nykypäivän tissuttelu-sana, miettii sukukirjan toimittanut Martti Koskenkorva. Kirjassa Koskenkorva ja suvun oltermannikunta selvittävät, miten vaatimattomasta tilasta tuli nopeasti yksi Ilmajoen vauraimmista.
Koska juuri kellonteon historiaa käsitellään monessa aiemmassa sukukirjassa, Koskenkorva ja suvun oltermannikunta halusivat paneutua nyt näihin vähemmän esillä olleisiin asioihin.
– Vanhoissa kirjoissa on jäänyt heikoille se, mistä kaikki alkoi.
Nyt julkaistua Jonsei Piru niin Könni -kirjaa tehtiin nelisen vuotta. Se kertoo yksityiskohtana suvusta muun muassa sen, että Könnit maustoivat viinansa kuminalla ja joskus myös tislasivat sen kahdesti.
– Sen paremman, kahdesti tislatun viinan lempinimi oli dissu. Eli kun puhutaan tissuttelusta, voi olla, että sillekin sanalle juuret on Könnillä, Martti Koskenkorva naurahtaa.
*
Tuore sukututkimus paljastaa: Könnin sukuun livahti sinne kuulumattomia
Kelloistaan ja maanviljelystaidoistaan tunnettu Könnin suku kokoontuu lauantaina kotipitäjäänsä Ilmajoelle sukukokoukseen. Kokousväki saa kuullakseen uuden tutkimuksen esiintuomaa tietoa sukuhaaroista, joita ei ole aiemmin tutkittu. Uuden tutkimustiedon valossa osa suvusta ei olekaan Könnin sukua.
Uusi tutkimus tuo sukuun lisää könniläisiä. Toisaalta uudet selvitykset paljastavat, että kaikki sukuun kuuluneet eivät olekaan könniläisiä.
– Sieltä löytyi ensinnäkin iloinen asia. Meillä on paljon uusia könniläisiä näiden ensimmäisten mestareiden tyttärien kautta, sukuseuran puheenjohtaja Martti Koskenkorva selvittää.
– Mutta ikävä kyllä samalla löytyi myös sellainen virhe, että erään suvun tyttären lapsijoukkoon oli ilmestynyt sellainen lapsi, joka ei heidän lapsensa ollutkaan, joten he olivat virheellisesti sukuseuran tiedoissa, Martti Koskenkorva jatkaa.
Martti Koskenkorva myöntää, että virheestä ei ole kiva kertoa kokousväelle.
– Jos on ajatellut, että on Könnin sukua ja ominut asenteen huomenlahjoistamme eli, että on käden kätevyys, ajatuksen selkeys ja mielikuvituksen korkea lento, ja sitten joku sanoo, että ei vaiskaan, niin eihän se kivalta tunnu, Martti Koskenkorva harmittelee.
Samaan hengenvetoon Martti Koskenkorva kuitenkin toteaa, että sukuseura ei sulje keneltäkään oviaan.
– Tänä päivänä sukuseurat ovat Suomessa avoimia sukuseuroja. Könnin sukuseuraan saa tulla mukaan kaikki, joita kiinnostavat käden taidot ja se historia, miten kelloja on tehty.
(Minä olen sukujuuriltani aito Könni. Sukuun on adoptoitu lapsia ja siitä johtuen sukuun on livahtanut niitä, jotka eivät ole aitoja Könnejä. Myös ohjaaja Renny Harlin (alias Reijo Harjola) on adoptoitu sukuun. Mestari Koskenkorva toteaa avosydämisesti, että sukuun saa kaikki tulla mukaan.)
*
Könni nimen historia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6nnin_mestarit
Nimenä Könni on vanhaa suomenkieltä ja tarkoittaa hurskasta. Ruotsin vallan aikana Könnin nimi oli Köningsback
*
Könnit on myös mainittu kirjassa Olevaisen yöpuoli; vaimosniemen kummitus ja 50 muuta poltergeistia jonka on kirjoittanut Heikki Tikkala. Arkistoaineisto julkaistaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston luvalla.
Tässä linkki jonka kautta pääsee lukemaan Könnin piruista sivulta 68 lähtien. Könnin piruista on myös kerrottu, ettei kukaan uskaltanut kävellä Könnien pihan lähellä.
http://c5isiark.c5.suncomet.fi/Olevaisen_yopuoli.pdf
Kuinka Könniin pirut tuli
Tapahtumapaikka: Ilmajoki, Ala-Könnin talo
Tapahtuma-aika: 1899-1900
Kesto: joulusta kevääseen
Yhtään todella luotettavaa silminnäkijäkuvausta Könnin piruista ei ole. Ihmisiä näyttää eniten kiinnostaneen mellastuksen syy, joka liittyi Ylä- ja Ala-Könnien epäsopuun. Lähimpää tapauksen on nähnyt Maija Lemponen, mutta haastattelijan pyrkimys kaunokirjalliseen vaikuttavuuteen vähentää hänenkin kertomuksensa painoarvoa - aina ei tiedä mitä hän on itse nähnyt, tai muilta kuullut.
Ala-Könnin talossa alkoi kuulla ja näkyä kummia sinä talvena, kun minä olin 18 vuotias ja olin juuri mennyt Könneille navettapiiaksi. Niin. minä olen nyt(1939) 58 vuotias. Silloin ensimmäisenä syksynä se alkoi, vähän ennen joulua, ja kesti kevääseen saakka, jolloin Ilmajoen pappi Ilmanen tuli ja karkotti ne. Olivathan ne luvanneet tulla uudestaan , jos rikosta ei soviteta. Niin, mikäkö rikos? Jaa, eikö vieras ole kuullut? Kun sen Ylä-Könnin isännän Juhon kuoltua Ala-Könnin Erkki Malmberg meni pesää selvittämään ja huutokaupasta osti itselleen romuraudalla peitetyn hopeanelikön. Sen sanottiin olevan täynnä kahden markan hopearahoja. Kaipa pesä oli laiha, koska silloin etelässä ollut Pranssi-poika ( Frans Malmberg) puheiden mukaan oli lähettänyt kaksi noita-akkaa Ala-Könniin. Siitä se sitten kaikki alkoi.
Yksi piika oli nähnyt nämä kaksi akkaa navetassa, muttei hän ollut mitään puhunut eikä ne hänelle. Ne oli vähän ajan päästä lähteneet tielle eikä heitä sen koommin ole näkynyt. Mutta niin sanoivat isännän piruja karkottamaan kutsutut noidat, että ei tiedä mitä olisikaan tapahtunut, jos piika ei häirinnyt näitä akkoja noita temppuja tehdessään.
Niin, mitäkö tapahtui? Eipä sitä näin pitkän ajan kuluttua tahdo niitä kaikkia muistakaan, mutta sitä piikaa ne erityisesti vihasivat. Kerran ne heittivät sitä piikaa halolla päähän ja ottivat keskellä pihaa hänen hameeseensa niin lujasti kiinni, ennen kuin rengit ehättivät apuun kuultuaan piian huudot. Sitten vasta näkymätön käsi hellitti otteensa. Sitten ne vetivät pöytäliinan isännän ja emännän kahvipöydältä että kahvipannut ja ja kupit olivat lentäneet lattialle. Halkoja heitettiin ikkunasta sisään. Navetastakin lyötiin seitsemän ikkunaruutua rikki yhdellä kertaa.
Sitten yhden kerran sen piian lutin avain hukkui. Se meni navettaan ja sanoi piruille, että antaa heille viinaryypyn , jos tuovat sen avaimen takaisin. Seuraavana päivänä lensi avain ikkunasta sisään. Piika vei tuopilla viinaa navettaan ja jätti sen sinne. Mutta kun hän kääntyi poispäin, heitettiin koko tuoppi viinoinen päivineen hänen niskoihinsa. Niin sitten ne pirut heittivät sen piian takkaan niin kovasti että. Siltä paloi kasvot ja se meni yhden noita-akan luokse ja pyysi sitä karkoittamaan valkeavihat hänen kasvoistaan. Sittenhän se piika lähtikin talosta ja meni naimisiin. Vielä kun se oli lutista noutamassa tavaroitaan ja oli juuri laskeutunut alas, heitettiin aivan sen kinttuihin lutin vastapäätä ollut kalkkipunkka.
Myöhemmin kertomuksessaan Lemponen mainitsee, että piru navetassa heitti isännän niskaan kissojen ja kanojen maitoastian ja pahoinpiteli reen kaidepuilla renkiä, joka sitä pilkkasi. Eiköhän tässä piikatyttö yliluonnollisen avulla hankkinut korvausta sorretulle asemalleen....
Houkutus yhdistää poltergeist-ilmiöt ja Könnin kuuluisan kelloseppäsuvun tekninen taitavuus on ollut suuri. Joku kertojista epäileekin, että kummitustalon naapurin Ylä-Könnin veljekset kokeilivat sähköllä. Aulis J. Alanen puolestaan arvelee, että Könnin ilkikuriset oppilaat mekaanisiin asioihin perehtyneinä olisivat järjestäneet kummittelun. Hyvää arvausta vankempia nämä perusteluiltaan ole. Selvittämättä tämäkin tapaus asianosaisilta jäi, ja ulkopuoliset paremmin tietäjät saivat herkullisen lisäyksen Könnin mahtisuvun vaiheisiin.
*
Kello käy, aika rientää. Iankaikkisuus edessä seisoo. -Vanha Könniläinen sananlasku
*
Kuten tämän kirjoituksen alussa mainitsin Jaakko Ilkalla on yhteys Könnin sukuun ja hän on esi-isäni. Ehkä tästä johtuu perintönä saatu epäoikeudenmukaisuuksien oikominen. Jaakko Ilkasta löytyy paljon tietoa, mutta pääpiirteittäin hänestä kerrottu tässä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Ilkka
Kommentit
Lähetä kommentti